Maitohampaiden kehittyminen ja toiminta
Maitohampaat ja pysyvien hampaiden aihiot muodostuvat jo varhain äidin kohdussa. Lapsen syntyessä maitohampaat ovat jo valmiina ikenien alla, ja useimpien lasten ensimmäinen hammas puhkeaa 6-8 kuukauden iässä. Siitä, miksi ensimmäisiä hampaita kutsutaan juuri maitohampaiksi, on eri mielipiteitä. Yksi ilmeinen yhteys liittyy äidinmaidon saamiseen imetyksen yhteydessä ja maitohampaiden puhkeamiseen, mutta myös siihen, että maitohampaat ovat sävyltään aavistuksen vaaleansinisiä ja muistuttavat siten maitoa.
Maitohampaiden määrä eri iässä
Alaetuhampaat ovat lapsen ensimmäiset maitohampaat. Niiden puhkeamisessa on eroja. Maitohampaita on yhteensä kaksikymmentä ja ne ovat kooltaan pieniä, sillä ne on mukautettu pienen lapsen suuhun.
0–5 vuotta
Lapsen kaikki maitohampaat puhkeavat 6 kuukauden ja 3 vuoden välillä. Jos lapselle ei ole tullut hampaita 1,5 ikävuoteen mennessä, on syytä olla yhteydessä hammaslääkäriin ja käydä tarkastuksessa. Hampaiden puhjetessa ikenet voivat olla arat ja kutisevat, mutta se ei ole vakavaa. Joillakin lapsilla ruumiinlämpö voi hampaiden puhkeamisen yhteydessä kohota hiukan. Yksi mahdollinen selitys tähän voi olla aineenvaihdunnan kiihtyminen hampaiden puhkeamisen yhteydessä.
Heti ensimmäisen hampaan puhkeamisesta lähtien lapsi on hyvä totuttaa hampaiden harjaamiseen fluorihammastahnalla, mutta sen tulee tapahtua hellävaroen ja leikin varjolla. Tärkeintä on heti alusta lähtien tehdä hampaiden harjaamisesta turvallinen rutiini. On parempi harjata kaikki hampaat nopeasti ja kevyesti kuin väsyttää lasta liian pitkällä ja perinpohjaisella harjauksella.
6–12 vuotta
Ensimmäiset pysyvät poskihampaat alkavat puhjeta suuhun noin kuuden vuoden iässä. Ne
kasvavat suun perukoilla ja siksi niihin on hyvä kiinnittää huomiota jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, esimerkiksi lapsen ollessa 5-vuotias, jotta ne pysyvät puhtaina. Puhjetessaan pysyvät hampaat työntävät maitohampaiden juuria ja samalla maitohampaiden juuri resorboituu eli sulaa pois. Siksi maitohampaissa ei ole juuria.
Lapsi menettää kaikki 20 maitohammastaan usean vuoden aikana 6–12 vuoden ikäisenä. Maitohampaiden alle kasvaneet uudet pysyvät hampaat yhdessä takaosan poskihampaiden kanssa muodostavat yhteensä 28 hammasta. Myöhemmin puhkeavat vielä viisaudenhampaat, joten suussa voi olla yhteensä 32 hammasta.
Maitohampaisiin liittyviä ongelmia
Lapset kasvavat ja tarvitsevat ravintoa ja hoivaa. Edistät lapsesi hammasterveyttä parhaiten käymällä säännöllisesti hammaslääkärillä, noudattamalla hyviä suunhoitorutiineja, käyttämällä lapsille tarkoitettua fluorihammastahnaa sekä oikealla ruokavaliolla ja säännöllisillä aterioilla.
Maitohampaissa on reikiä
Maitohampaiden suurimman riskin muodostaa karies, koska maitohampaat ovat erityisen herkkiä juuri sille. Toisinaan törmää välinpitämättömään asenteeseen maitohampaiden reikiintymistä kohtaan, mitä perustellaan sillä, että maitohampaat vaihtuvat joka tapauksessa pysyviin hampaisiin ja siksi reikiintymisellä ei ole väliä. Tämä ei ole totta. Maitohampaiden reiät voivat johtaa pysyvien hampaiden vaurioitumiseen, arkuuteen, tulehdukseen tai huonompaan yleisvointiin. Lapsen hammassärky voi heikentää ruokahalua ja unen laatua, mikä puolestaan voi johtaa kasvu- ja painohäiriöihin.
Liikaa hampaita
Lapsille voi myös puhjeta ylimääräisiä hampaita. Ne tulee poistaa erikoishammaslääkärin toimesta, koska ne kasvavat yleensä hammasrivin ulkopuolella ja häiritsevät muiden hampaiden kasvusuuntaa ja juuria.
Liian vähän hampaita
Toisinaan voi käydä niinkin, että pysyvät hampaat eivät puhkea lainkaan. Jos lapsi käy säännöllisesti hammaslääkärissä, tämä voidaan havaita ajoissa ja korjata purentasuunnittelun avulla.
Maitohampaat eivät irtoa
Joskus maitohampaat eivät irtoa, vaikka pysyvä hammas työntyy jo esiin. Tämä ei ole mitenkään epätavallista, vaan hammaslääkäri voi auttaa irrottamaan maitohampaan. Voi myös olla, että pysyvää hammasta ei ole tulossa maitohampaan alla, joten keholla ei ole siksi varsinaista syytä päästä hampaasta eroon. Maitohampaat toimivat aikuisellakin hyvin suussa, kunhan ne ovat kiinnittyneet kunnolla.
Yllä esitetyn sisällön tarkoituksena on edistää yleistä tietämystä suun terveydestä, eikä se korvaa ammattilaisen mielipidettä tai lääketieteellistä diagnoosia. Ota aina yhteyttä lääkäriin, hammaslääkäriin, suuhygienistiin tai apteekkiin, jos sinulla on terveysongelmia.